Leikkauttaisitko koirasi (kastrointi, sterilointi)? Mieti vielä!

 

Eläinlääkäriasemat markkinoivat urosten kastrointia ja narttujen sterilointia (käytän tässä termiä leikkauttaminen) rutiinitoimenpiteenä. Kylkiäisenä myydään stressittömämpää elämää koiralle ja omistajalle. Leikkauttamisen hyödyt korostuvat ja haitat mainitaan usein sivumennen. Yksi suurimmista on turkin huonontuminen oleellisesti. Sen vaikutus koiran elämänlaatuun on huomattava. Tämä postaus on näkökulma ainoastaan terveiden koirien sterilointiin/kastrointiin. 

 

Uroskoiran kastraatiossa sen kivekset poistetaan. Leikkaus on pienehkö ja toipuminen yleensä ongelmatonta. Narttujen sterilisaatiossa munasarjat ja usein myös kohtu poistetaan. Leikkaus tekee koirasta lisääntymiskyvyttömän ja muuttaa sen hormonitoimintaa ja aineenvaihduntaa pysyvästi.

Syitä leikkauttamiseen on monia. Tässä käsitellään vain terveiden koirien sterilointia/kastrointia.  Urosten merkkailu, kiinnostus narttuja kohtaan, uhoaminen. Narttujen kiimat ja mahdolliset valeraskausoireet,  jotka häiritsevät harrastuksia tai perheen elämää kun talossa on molempia sukupuolia. Leikkauttamisen toivotaan vaikuttavan suotuisasti koiran käytösongelmiin, riippumatta ovatko ne sukupuolikäyttäytymiseen liittyviä vai ei.

Leikkauttaminen muuttaa koiran hormonitoimintaa ja aineenvaihduntaa pysyvästi

Yhdysvalloissa pääsääntöisesti kaikki lemmikkikoirat leikkautetaan jo ennen sukukypsyyden saavuttamista. Norjassa taas terveiden koirien leikkauttaminen on kielletty eläinsuojelulain nojalla. Kuten suomessa, siellä kivun ja tuskan tuottaminen eläimelle on kielletty, lakia vain tulkitaan eri tavalla kuin meillä.

Leikkauttamisen hyödyt ja haitat

Syitä leikkauttaa koira on lukemattomia. Kiistattomia positiivisia seurauksia leikkauksella onkin. Urosten eturauhasen liikakasvu ja kivessyövät eivät iske kastroituihin. Merkkailu loppuu yleensä. Hyperseksuaalisuus vähenee ja luonnollisestikaan uros ei ole kiinnostunut nartuista.

Nartuilla leikkauttaminen estää ei-toivotut tiineydet, kiimat ja valeraskausoireet. Jos kohtu poistetaan, ei narttu voi sairastua kohtutulehdukseen.

Usein leikkaukseen päädytään käytösongelmien takia. Hyötyä leikkauksesta tällaisessa tilanteessa ei yleensä ole, ellei se liity suoraan sukupuolikäyttäytymiseen. Joskus käytösongelmat voivat jopa pahentua. Eräiden tutkimusten mukaan aggressiivisuus ihmisiä ja toisia koiria kohtaan on yleisempää leikatuilla kuin leikkaamattomilla. Erityisesti jos käyttytymisen taustalla on pelko tai epävarmuus, voi tilanne leikkauttamisen myötä vain pahentua.

Leikkauttamisesta ei ole hyötyä koiran käytösongelmiin, elleivät ne liity suoraan koiran sukupuolikäyttäytymiseen

Tunnetuimmat haitat leikkauttamisesta lienevät ylipaino, nartuilla virtsanpidätyskyvyttömyys (jopa 20%lla leikatuista nartuista) ja turkin huono laatu.

Löydät hyvän artikkelin aiheeseen liittyvistä tutkimuksista täältä:

Koiran sterilisaatio -hyötyä vai haittaa?

Ja blogipostauksen täältä:

https://www.tassuapu.fi/blogi/koiran-kastrointi/

Leikkauttamisen vaikutukset turkkiin

Trimmaajan näkökulmasta turkin laadun huonontuminen leikkauttamisen seurauksena on erittäin yleinen haitta. Peitinkarvan ja varsinkin pohjavillan määrä lisääntyy. Karvanlähtö lisääntyy. Karvanlaatu muuttuu pehmeämmäksi ja turkki menettää väriään.

Pehmeäturkkiset teetättävät töitä

Koirilla, joilla pohjavillaa on hyvin vähän, aiheuttaa ongelmia eniten turkin laadun pehmeneminen ja pohjavillan lisääntyminen. Turkki takkuuntuu helpommin ja se on työläämpi hoitaa. Pesuja ja föönauksia tarvitaan useammin. Turkin selvittely vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä.

Karkeakarvaiset nypittävät usein pilalla

Karkeakarvaisilla, nyppimällä trimmattavilla roduilla roduilla on kastraatio/sterilisaatiopäätös usein kohtalokas karvalle. Karvan määrä muuttuu massiiviseksi ja samaan aikaan laatu pehmenee. Turkki on tiukassa ja nyppiminen epämiellyttävää, usein kohtuutonta koiralle. Tunnen trimmaajia, jotka eivät lainkaan suostu nyppimään leikattuja koiria. Uroksilla vaikutukset ovat usein vielä suuremmat kuin nartuilla.

Karkeakarvaisilla, nypittävillä roduilla kastrointi/sterilointipäätös on usein kohtalokas karvalle. Turkkia ei pystytä enää trimmaamaan rodunomaisesti.

Käytännössä se, ettei turkkia pystytä enää rodunomaisesti trimmaamaan tarkoittaa, että koira joudutaan trimmaamaan leikkaamalla. Tällöin muutaman kerran jälkeen koko turkki on samaa pehmeää, heikko pigmenttistä karvaa. Koska nyppimisen tarkoituksena on vapauttaa karvatuppi kuolleesta karvasta, voi vaikutuksia koiran ihoon vain arvailla. Turkki ei enää hylji likaa ja koira kastuu vesisateessa läpi asti. Karva myös takkuuntuu helposti.

Turkinhoito muuttuu siis samanlaiseksi kuin leikattavilla, pehmeäturkkisilla roduilla. Koiraa tulee pestä usein, aina kun turkki on likainen tai rasvainen. Turkki tulisi föönata suoraksi, jotta takkuuntumista voi edes vähän ehkäistä. Trimmausvälin ei tulisi ylittää paria kuukautta milloinkaan.

Pitkäkarvaiset ja pohjavillaiset kärsivät eniten

Suuritöisimmiksi ja kalleimmiksi trimmattaviksi muuttuvat rodut, joilla turkki on kaksi-kerroksinen tai pitkä. Näille roduille harkitsisin leikkauttamista todella tarkkaan. Leikkauttamisen jälkeen pohjavilla lisääntyy ja peitinkarva pehmenee ja muuttuu mattaisemmaksi. Karvaa irtoaa paljon ja pohjavilla aiheuttaa myös takkuuntumista.

Kerron pari esimerkkitapausta.

 

Novascotiannoutaja Ruska

Novascotiannoutaja Ruska on steriloitu muutama vuosi sitten. Aiemmin Ruskaa ei oltu trimmattu, vaan turkki pysyi hyvänä kotihoidon turvin. Steriloinnin jälkeen karvaa alkoi irrota niin, että Ruskan kotona imuroidaan joka päivä. Peitinkarva pehmeni ja muuttui kiillottomaksi. Pohjavillan määrä on uskomaton. Pohjavillan runsastumisen ja karvan pehmenemisen myötä turkki alkoi myös takkuuntua. Lisäsi lyhyille alueille alkoi muodostua valkoista villaa, joka on tiukassa ja täytyy irrottaa nyppimällä.

Ruskan trimmaus alkaa turkin harjauksella ja pohjavillan irrotuksella. Tämä on pakko tehdä osaksi jo ennen pesua, jotta vesi ja shampoo menevät kunnollisesti turkista läpi ja turkki saadaan pestyä ihoa myöden. Pohjavillan irrotus on raakaa käsityötä, jopa raskaampaa kuin nyppiminen.

Pesua seuraa kuivausvaihe, jolloin ylimääräisen karvan ja pohjavillan irrotustyö jatkuu. Kuivausvaihe kestää 45 minuutista tuntiin, kun turkki on näin valtavan paksu. Lopuksi tehdään rodunomainen siistiminen.

Suosittelen pohjavillan poistoa kaikille pohjavillaroduille tehtäväksi pari kertaa vuodessa karvanlähdön aikaan. Leikatuille koirille tämä on liian harvoin.  Ruskallekin homma tehdään nykyisin kolme-neljä kertaa vuodessa. Pohjavillapesun kustannukset ovat paikkakunnasta riippuen 75–150e. Tästä voikin laskea, montako steriloinnin hintaa turkin huoltamiseen menee koiran eliniän aikana, jos haluaa että koira voi hyvin.

Suosittelen pohjavillan poistoa kaikille pohjavillaroduille karvanlähdön aikaan. Leikatuille tämä on liian harvoin. 

Turkin ajelua en pohjavillaroduille suosittele missään olosuhteissa. Ajeltuna turkki menettää viimeisenkin hengittävyytensä, jolloin se ei myöskään enää lämmitä. Punaisen novascotiannoutajan väri on ajeltuna jotain kellertävänkukertavaa. Mikäli ajeluun kuitenkin päädytään, kerran-kaksi vuodessa ei riitä.  8-12 viikkoa on sopiva väli, ympäri vuoden. Ajeluiden välillä turkkia tulee harjata ja kuollutta karvaa poistaa. 

 

 

Gabi Cockerspanieli

Gabi on steriloitu n. 10 kuukautta sitten, 9 vuoden iässä. Gabia on trimmattu kuten cockerspanielia kuuluukin, 10-12 viikon välein rodunomaisesti. Steriloinnin jälkeen turkille kävi kuten tavallista. Pohjavillan määrä moninkertaistui, peitinkarva pehmeni ja Gabin trimmaaja oli kohta ajelemisen kannalla.

Gabin turkkia lähdettiin työstämään samaan tapaan kuin Ruskankin. Pesun jälkeen kuollutta karvaa ja pohjavillaa poistettiin pohjavillaharalla föönauksen aikana. Lisäksi työtä jatkettiin käsin nyppimällä. Koko prosessin ajan mietin, mahtaako työ olla loppujen lopuksi turhaa.

Kuin ihmeen kaupalla turkista saatiin noinkin hyvä. Omistaja jatkaa kotona harojen ja harjojen kanssa. Seuraava trimmaus tulee tehdä viimeistään 10 viikon kuluttua. Toivoa sopii, ettei lähtötilanne ole aivan yhtä paha kuin tällä kerralla.

 

Mieti siis vielä

Erityisesti karkeakarvaisten ja pitkäkarvaisten sekä kaksikerroksisen turkin omaavien koirien kohdalla en lähtisi sterilisaatioon tai kastraatioon ilman painavaa, eläinlääketieteellistä syytä. Kannattaa muistaa, että esimerkkikoirat ovat narttuja. Uroksilla testosteronin tuotannon loppuminen aiheuttaa vielä radikaalimpia muutoksia turkissa.

Uroksilla muutokset turkissa ovat vielä suuremmat kuin nartuilla.

Jos sterilisaatio/kastraatio on kuitenkin tehtävä, tulee omistajan varautua aiempaa tiheämpään trimmaukseen. Pohjavillaroduilla tämä tarkoittaa usein vähintään neljä kertaa vuodessa tehtävää pohjavillan poistoa. Pystykorvilla ja vaikkapa lapinkoirilla perusteellisesti tehty harjaus on syytä toteuttaa jopa viikottain, niin suuremmilta katastrofeilta voidaan välttyä. Spanieleiden trimmausväli tiivistyy 6-10 viikkoon, turkin runsaudesta riippuen.

Koiran leikkauttaminen on pienehkö toimenpide. Fysiologiset ja psykologiset vaikutukset ovat massiiviset.

Koiran leikkauttaminen voi olla käytännössä pienehkö eläinlääketieteellinen toimenpide. Tulee muistaa, että fysiologiset ja psykologiset vaikutukset hormonaalisten muutosten myötä ovat massiiviset. Turkkiongelmat ovat vain osa siitä. Perustellut eläinlääketieteelliset syyt kastroinnille ja steriloinnille ovat aivan oma lukunsa.  Muissa tapauksissa päätöstä tulee harkita todella tarkkaan.

(Artikkelia muokattu 15.8.2020)

LÄHTEET:

https://www.koirakouluvisio.com/artikkeleita/katariina-maki-koiran-sterilisaatio-hyodyksi-vai-haitaksi.html

Mäki, K. 2010. Koiran sterilisaatio – hyötyä vai haittaa? HETI-tiedepalsta, Canis 5: 36-

Eläinklinikka Tähti, Tanninen,M. 2016 Julkaistaanpa täälläkin…Facebook 31.10.2016. Tilapäivitys Eläinklinikka Tähti:n virallisella facebooksivulla. https://www.facebook.com/234613553288884/posts/1193865757363654/

Aherikko, Tuulia : Koiran kastrointi. Tassu-Apu- blogi Syyskuu 2019

Mattilsynet 24.4.2014: Kastrering av hund – er det tillat?