✅ Henkilötiedoiksi luokitellaan Suomessa kaikki tiedot, joista yksilö voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa, kuten nimi, osoite ja henkilötunnus.
Henkilötiedoiksi Suomessa luokitellaan kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Tämä tarkoittaa, että henkilötieto on mikä tahansa tieto, jonka avulla henkilö voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa. Esimerkiksi nimi, henkilötunnus, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, IP-osoite sekä kasvot ja muut biometriset tunnisteet kuuluvat henkilötietoihin.
Tässä artikkelissa käsittelemme tarkemmin, mitkä tiedot Suomessa katsotaan henkilötiedoiksi ja miten ne määritellään henkilötietolaissa ja EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (GDPR). Esittelemme myös tyypillisiä esimerkkejä henkilötiedoista sekä tilanteita, joissa tiedot eivät enää ole henkilötietoja. Lisäksi käymme läpi henkilötietojen käsittelyn periaatteita ja lainsäädännön vaatimuksia varmistaaksemme, että lukija ymmärtää, miten henkilötietoja tulee käsitellä laillisesti ja turvallisesti.
Mitä ovat henkilötiedot Suomessa?
Henkilötiedot määritellään EU:n tietosuoja-asetuksessa (GDPR) seuraavasti: «tiedot, jotka koskevat tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä (‘rekisteröity’).» Tämä tarkoittaa, että henkilötieto voi olla nimi, henkilötunnus tai jokin muu tunnistetieto, esimerkiksi:
- Yksilöivä tunniste, kuten henkilötunnus, passinumero tai asiakasnumero
- Yhteystiedot, kuten osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite
- Paikkatiedot, esimerkiksi IP-osoite tai GPS-sijainti
- Biometriset tiedot, kuten sormenjäljet, kasvotunnisteet tai ääninäytteet
- Terveystiedot, jotka kertovat henkilön terveydentilasta tai sairaushistoriasta
- Taloudelliset tiedot, kuten tilinumero tai maksutiedot
- Työhön ja koulutukseen liittyvät tiedot, esimerkiksi työnantajan nimi tai koulutustaso
Milloin tieto on henkilötieto?
On tärkeää huomata, että tieto on henkilötieto myös silloin, kun se ei yksinään riitä tunnistamiseen, mutta yhdistettynä muihin tietoihin voi johtaa tunnistamiseen. Esimerkiksi pelkkä syntymävuosi ei välttämättä ole henkilötieto, mutta yhdessä syntymäpaikan ja sukupuolen kanssa se saattaa olla.
Esimerkkejä henkilötiedoista
- Nimi + osoite + syntymäaika: Yhdessä nämä tiedot muodostavat henkilön tunnistettavissa olevan profiilin.
- Työpaikka ja työnimike: Jos tiedot yhdistettynä muuhun aineistoon mahdollistavat tunnistamisen.
- IP-osoite: Jos palveluntarjoaja pystyy yhdistämään IP-osoitteen tiettyyn käyttäjään.
- Biometrinen aineisto: Joissain tapauksissa nämä ovat erityisen arkaluonteisia henkilötietoja, joiden käsittelyyn tarvitaan erityisen tarkkaa valvontaa.
Henkilötietojen käsittely Suomessa
Suomessa henkilötietojen käsittelyä säätelee henkilötietolaki, jonka tarkoitus on turvata yksityisyyden suoja. Laki perustuu EU:n GDPR-asetukseen, ja kaikki henkilötietojen käsittely tulee tehdä laillisesti, oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Henkilötietoja saa kerätä vain tiettyyn tarkoitukseen, ja niitä saa käyttää vain siihen tarkoitukseen.
On oleellista, että tietojen käsittelijä huolehtii myös tietojen turvallisuudesta ja säilytyksestä, ja että rekisteröidyllä on oikeus nähdä oma tietonsa, pyytää korjausta tai jopa poistoa tietyissä tilanteissa.
Yhteenveto tärkeistä henkilötiedoista
| Tietotyyppi | Esimerkkejä | Luokitus |
|---|---|---|
| Nimi ja henkilötunnus | Matti Meikäläinen, 010101-123A | Henkilötiedot |
| Yhteystiedot | Osoite, puhelinnumero, sähköposti | Henkilötiedot |
| Biometriset tiedot | Kasvotunniste, sormenjälki | Erityiset henkilötiedot |
| Terveystiedot | Sairausdiagnoosi, lääkitystiedot | Erityiset henkilötiedot |
| Yksittäiset ei-yksilöivät tiedot | Syntymävuosi ilman lisätietoja | Ei henkilötietoja |
Erilaiset Henkilötietojen Tyypit ja Esimerkit Suomessa
Suomessa henkilötiedot voidaan jakaa useisiin eri tyyppeihin, jotka kattavat laajan kirjon tietoja yksilön tunnistamiseksi tai tämän henkilöllisyyteen liittyvien ominaisuuksien määrittämiseksi. Näiden tietotyyppien ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa tietosuoja ja noudattaa voimassaolevaa lainsäädäntöä, erityisesti EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja Suomen henkilötietolakia.
Perustiedot – Yleisimmin Tunnistettavat Henkilötiedot
- Nimi: Etu- ja sukunimi, mahdolliset lempinimet tai aiemmat nimet.
- Henkilötunnus: Yksilöllinen tunniste, joka sisältää syntymäajan ja -paikan sekä yksilön sukupuolen.
- Osoite: Kotiosoite tai muu vakituinen asuinpaikka, esimerkiksi postiosoite.
- Puhelinnumero ja sähköpostiosoite: Yhteystiedot, jotka yhdistävät henkilön viestintään.
Nämä perustiedot muodostavat usein ensisijaisen tavan yksilön tunnistamiseen ja ovat siksi suojattuja.
Erityisryhmät: Arkaluonteiset Henkilötiedot
Joissakin tapauksissa käsitellään myös erityisiä henkilötietoja, jotka vaativat tiukempaa suojaa. Näitä tietoja ovat muun muassa:
- Rotu tai etninen alkuperä
- Uskonnolliset tai filosofiset vakaumukset
- Puoluepoliittiset mielipiteet
- Jäsenyys ammatillisissa yhdistyksissä
- Biometriset tiedot (esim. sormenjäljet, kasvojentunnistus), jotka yksilöivät henkilön fyysisesti tai biologisesti
- Terveystiedot, kuten sairaushistoria, lääkitystiedot ja diagnoosit
- Rikollinen tausta ja mahdolliset rikostiedot
Näiden tietojen käsittelyyn liittyy erityisiä rajoituksia ja vaatimuksia, koska niiden väärinkäyttö voi aiheuttaa merkittävää haittaa yksilölle.
Esimerkkejä Henkilötietojen Käytöstä Suomessa
Alla oleva taulukko havainnollistaa eri henkilötietojen tyyppejä ja niiden yleisiä käyttötapauksia Suomessa:
| Henkilötietojen Tyyppi | Käyttötapaus | Esimerkki |
|---|---|---|
| Perustiedot | Asiakastietojen hallinta | Nimi ja osoite verkkokaupan toimitusta varten |
| Biometriset tiedot | Turvallisuus ja pääsynhallinta | Sormenjälkitunnistus älypuhelimessa |
| Terveystiedot | Potilastietojen käsittely sairaalassa | Sairaskertomus, lääkitys- ja diagnoositiedot |
| Poliittiset mielipiteet | Jäsenrekisterit poliittisissa järjestöissä | Jäsenyyden rekisteröinti puolueessa |
Käytännön Neuvoja Henkilötietojen Käsittelyyn
- Rajaa kerättävät tiedot vain niihin, joita tarvitaan selkeästi määriteltyyn tarkoitukseen.
- Säilytä tiedot turvallisesti ja rajoita pääsy niihin vain niille henkilöille, jotka tarvitsevat niitä työtehtäviensä vuoksi.
- Ilmoita selkeästi rekisteröidyille, mitä tietoja kerätään ja mihin niitä käytetään.
- Varmista, että henkilöt voivat käyttää oikeuksiaan, kuten tarkastaa omat tietonsa ja pyytää virheiden korjausta.
Ymmärtämällä ja hallitsemalla erilaisia henkilötietojen tyyppejä Suomessa varmistat, että käsittely on lakien mukaista ja että yksilön oikeudet säilyvät turvattuina.
Usein kysytyillä kysymyksillä
Mitä henkilötiedot tarkoittavat Suomessa?
Henkilötiedot ovat kaikkia tietoja, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön.
Mitä esimerkkejä henkilötiedoista on?
Yleisiä henkilötietoja ovat nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.
Miten henkilötietoja saa Suomessa käsitellä?
Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava GDPR-asetusta ja kansallista tietosuojalainsäädäntöä.
Kuka voi pyytää saada tietää, mitä henkilötietoja hänestä on tallennettu?
Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy itseään koskeviin henkilötietoihin.
Mitä eroa on henkilötiedoilla ja arkaluonteisilla tiedoilla?
Arkaluonteiset tiedot ovat erityisen suojaa vaativia, kuten terveystiedot tai poliittiset mielipiteet.
| Avainkohdat | Kuvaus |
|---|---|
| Henkilötiedon määritelmä | Tieto, joka liittyy tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön |
| Yleiset henkilötiedot | Nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero, sähköposti |
| Arkaluonteiset tiedot | Terveystiedot, rotu, poliittiset mielipiteet, uskonto |
| Käsittelyn periaatteet | Laillisuus, tarkoitussidonnaisuus, tietojen minimointi ja suojaaminen |
| Rekisteröidyn oikeudet | Pääsy tietoihin, oikaisu, poistopyyntö ja käsittelyrajoitus |
| GDPR ja kansallinen lainsäädäntö | Yhtenäiset säännöt henkilötietojen suojaamiseksi EU:ssa ja Suomessa |
Haluamme kuulla mielipiteesi! Jätä kommenttisi alle ja tutustu muihin artikkeleihimme verkkosivustollamme, jotka voivat kiinnostaa sinua.
