Miten Vanhojen Ympärivuorokautinen Hoito Järjestetään Suomessa

Ympärivuorokautinen hoito Suomessa varmistaa iäkkäiden turvallisuuden, arvokkuuden ja yksilöllisen tuen läpi vuorokauden.


Vanhojen ympärivuorokautinen hoito Suomessa järjestetään pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen sektorin sekä yksityisten palveluntuottajien yhteistyönä. Hoito on suunnattu ikääntyneille, jotka tarvitsevat jatkuvaa tukea ja valvontaa, esimerkiksi muistisairaille tai liikuntarajoitteisille henkilöille. Hoidon järjestämisen lähtökohtana on asiakkaan tarpeiden arviointi, jonka jälkeen tehdään palvelusuunnitelma, jossa määritellään hoidon sisältö, laajuus ja toteutustapa.

Tässä artikkelissa käymme läpi yksityiskohtaisesti, miten ympärivuorokautinen hoito vanhuksille Suomessa käytännössä järjestetään. Selitämme hoidon järjestämisen prosessin, eri palvelumuodot, rahoituksen sekä asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi tarjoamme vinkkejä omaisille ja hoidon järjestäjille parhaiden käytäntöjen löytämiseksi.

Ympärivuorokautisen hoidon järjestämisen prosessi

Ympärivuorokautinen hoito alkaa aina asiakkaan tarpeiden arvioinnilla, jonka tekee yleensä kunnan sosiaalityöntekijä tai kotisairaanhoidon ammattilainen. Arvioinnissa selvitetään muun muassa asiakkaan fyysinen ja psyykkinen tila, toimintakyky, kotiolosuhteet sekä tukiverkosto.

Palvelusuunnitelman laatiminen

Kun tarve hoitoon on todettu, laaditaan palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan ja usein myös omaisten kanssa. Palvelusuunnitelmassa sovitaan hoidon muodosta, esimerkiksi:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä tapahtuva hoito (esim. hoivakoti, palvelutalo)
  • Erityinen ympärivuorokautinen kotihoito, jos se on mahdollista

Hoito- ja palvelumuodot

Suomessa ympärivuorokautinen hoito voi toteutua useissa eri muodoissa:

  • Hoivakodit ja palvelutalot – ammattilaisten tarjoamaa hoitoa, jossa asukas asuu pysyvästi ja saa tarvitsemaansa apua päivittäisissä toiminnoissa
  • Sairaalahoito – lyhytaikainen tai pitkäaikainen hoito sairaalassa vakavien sairauksien tai vaativan kuntoutuksen vuoksi
  • Kotihoidon tehostetut palvelut – joissain tapauksissa kotiin voidaan järjestää turvapalveluita ja henkilöstöä ympärivuorokautisesti, mutta tämä on Suomessa vähemmän yleistä

Rahoitus ja kustannukset

Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset kattavat yleensä sekä kunta että asiakas itse. Kunnat vastaavat lakisääteisestä palveluista ja niiden järjestämisestä, mutta asiakasmaksut voivat vaihdella merkittävästi riippuen tuloista ja palvelun laajuudesta.

Asiakasmaksut

  • Asiakasmaksulaki määrittää maksukaton, joka perustuu asiakkaan tuloihin
  • Asiakkaan kotona säilyvät henkilökohtaiset tulot, kun taas asumiskustannukset peritään hoivapaikasta

Asiakkaan oikeudet ja osallistuminen

Kaikilla vanhuksilla on oikeus osallistua hoidon suunnitteluun ja päätöksentekoon mahdollisuuksiensa mukaan. Heillä on oikeus saada tietoa hoidon sisällöstä ja vaikuttaa siihen. Myös omaisilla on usein tärkeä rooli tukihenkilöinä ja hoidon suunnittelussa.

Vinkkejä omaisille

  • Ole aktiivinen keskusteluissa hoitohenkilökunnan kanssa
  • Seuraa hoidon laatua ja pidä kirjaa muutoksista
  • Harkitse vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja vertaile palveluntarjoajia

Tämän artikkelin seuraavissa osioissa käymme läpi tarkemmin eri hoitomuotojen eroja, hoidon laatukriteerejä sekä käytännön ohjeita hoitopaikan valintaan.

Erilaiset palveluasumisen muodot ja niiden kriteerit

Palveluasuminen on Suomessa monimuotoinen kokonaisuus, joka tarjoaa ikääntyville henkilöille erilaisia asumisvaihtoehtoja heidän tarpeidensa mukaan. Ympärivuorokautinen hoito voi tapahtua useissa eri ympäristöissä, joissa kriteerit vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon apua ja tukea asukas tarvitsee.

Palveluasumisen päämuodot

  • Tehostettu palveluasuminen: Tämä muoto on suunnattu henkilöille, jotka tarvitsevat päivittäistä tukea ja hoivaa, mutta eivät välttämättä tarvitse sairaalahoitoa. Tehostetussa palveluasumisessa on ammatillista hoitohenkilöstöä paikalla ympärivuorokauden.
  • Vanhainkodit: Perinteiset vanhainkodit tarjoavat kokonaisvaltaista hoivaa ja hoitoa pitkäaikaisesti asuville vanhuksille, joiden toimintakyky on merkittävästi heikentynyt.
  • Tehostettu palveluasuminen dementialle: Tämä on erityinen palveluasumisen muoto, joka on räätälöity muistihäiriöistä kärsiville asukkaille ja sisältää esimerkiksi turvallisuusratkaisuja ja erikoistunutta hoitoa.
  • Itsenäinen palveluasuminen: Sopii hyväkuntoisille vanhuksille, jotka tarvitsevat vain satunnaista apua, kuten kotihoitoa tai siivouspalveluita.

Kriteerit palveluasumisen eri muodoille

Palveluasumisen kriteerit perustuvat usein sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten arvioon asukkaan toimintakyvystä ja hoidon tarpeesta. Keskeisiä arvioitavia osa-alueita ovat mm.:

  1. Toimintakyvyn heikkeneminen: Onko henkilöllä vaikeuksia selviytyä päivittäisistä toiminnoista kuten pukeutumisesta, peseytymisestä tai lääkkeiden ottamisesta?
  2. Muistihäiriöt: Tarvitaanko erityistä tukea muistisairauksien vuoksi?
  3. Turvallisuus: Onko riski putoamisille tai muille tapaturmille?
  4. Ympärivuorokautinen hoidon tarve: Tarvitaanko hoitajaa paikalle myös yöaikaan esimerkiksi lääkkeiden antamiseen tai avustamiseen?

Esimerkkejä kriteereistä eri kunnissa

Kunta Tehostetun palveluasumisen kriteerit Vanhainkodin kriteerit
Helsinki Selkeä tarve lääkehoidon valvontaan, avun tarve päivittäisissä toiminnoissa Toimintakyvyn merkittävä heikkeneminen, jatkuva lääkärin hoiva tarpeen
Tampere Muistihäiriöiden edennyt aste, turvattomuuden tunne kodissa Vaikea-asteinen toimintakyvyn heikkeneminen, jatkuva hoito ja valvonta
Oulu Ympärivuorokautisen hoidon tarve, yksinäisyys ja hoivan puute kotona Vaativat hoitotoimenpiteet ja sairaanhoidollinen valvonta

Palveluasumisen valintaan vaikuttavat tekijät

Palveluasumisen muodolle sopivan vaihtoehdon valinnassa otetaan huomioon seuraavat tekijät:

  • Asukkaan terveydentila ja toimintakyky
  • Mahdollinen muistisairauden vaihe
  • Hoitotarpeen laatu ja määrä
  • Perheen ja läheisten tuki
  • Asukkaan omat toiveet ja elämäntilanne

Esimerkiksi henkilö, jolla on lievä muistisairaus ja suhteellisen hyvä toimintakyky, voi pärjätä tehostetussa palveluasumisessa, jossa on kuitenkin valmius ympärivuorokautiseen apuun. Sen sijaan henkilö, jolla on edennyt dementiatila ja merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen, saattaa tarvita vanhainkodin tarjoamaa kokonaisvaltaisempaa ympärivuorokautista hoitoa.

Usein kysytyillä kysymyksillä

Mitä ympärivuorokautinen hoito tarkoittaa vanhusten kohdalla?

Ympärivuorokautinen hoito tarkoittaa, että vanhukselle tarjotaan jatkuvaa hoivaa ja tukea vuorokauden ympäri, esimerkiksi palvelutalossa tai hoivakodissa.

Kuka voi hakea vanhusten ympärivuorokautista hoitoa Suomessa?

Ympärivuorokautista hoitoa voivat hakea ikääntyneet, joiden terveys tai toimintakyky edellyttää jatkuvaa hoivaa ja tukea arjessa.

Miten ympärivuorokautisen hoidon kustannukset määräytyvät?

Kustannukset riippuvat hoidon tarpeesta ja tuloista, ja asiakas maksaa hoidon omavastuuosuuden, jonka jälkeen kunta yleensä tukee kustannuksia.

Mikä taho järjestää vanhusten ympärivuorokautisen hoidon?

Kunnat vastaavat ympärivuorokautisen hoidon järjestämisestä joko itse tai ostopalveluina yksityisiltä toimijoilta.

Kuinka kauan hoitopaikan saaminen yleensä kestää?

Hoitopaikan saaminen voi vaihdella, mutta kiireellisissä tapauksissa paikkoja pyritään järjestämään nopeasti, usein muutamasta viikosta kuukausiin.

Avainkohdat Kuvaus
Hoitotarpeen arviointi Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat, tarvitaanko ympärivuorokautista hoitoa.
Hakuprosessi Hoitopaikkaan haetaan yleensä sosiaalitoimen kautta, ja päätös tehdään hoidon tarpeen perusteella.
Palvelut Palveluihin kuuluu hoiva, lääkehoito, kuntoutus, sosiaalinen tuki sekä turvapalvelut.
Kustannukset Maksut määräytyvät asiakkaan maksukyvyn mukaan, ja niihin voi sisältyä asiakasmaksulain mukaisia alennuksia.
Paikkojen saatavuus Paikkoja on rajallisesti, ja jonotusajat vaihtelevat alueittain.
Vaihtoehtoiset asumismuodot Palvelutalot, hoivakodit ja ryhmäkodit tarjoavat erilaisia ympärivuorokautisen hoidon vaihtoehtoja.
Oikeudet ja velvollisuudet Asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen hoitoon ja kuntien velvollisuus järjestää tarvittava palvelu.

Toivomme, että tämä opas auttoi sinua ymmärtämään vanhusten ympärivuorokautisen hoidon järjestämistä Suomessa. Jätäthän kommenttisi alle ja tutustu myös muihin aiheeseen liittyviin artikkeleihimme verkkosivustollamme!

Deja un comentario

Tu dirección de correo electrónico no será publicada. Los campos obligatorios están marcados con *

Scroll al inicio